Kaavatasot
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
Valtakunnan tasolla kaavoitusta ohjaavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, jotka hyväksyy valtioneuvosto.
Maakuntakaava
Valtakunnallisia tavoitteita tarkennetaan edelleen maakuntakaavoilla (entinen seutukaava). Maakuntakaava on useampaa kuntaa koskeva yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, jolla pyritään edistämään maakunnan strategista kehittämistä. Maakuntatasolla suunnittelusta vastaa kuntayhtymä, jossa alueen kunnat ovat jäseninä (maakunnan liitto). Laukaa kuuluu Keski-Suomen liittoon. Maakuntakaavan vahvistaa ympäristöministeriö.
Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen Keski-Suomen maakuntakaava on laadittu ns. kokonaismaakuntakaavana, joka on hyväksytty maakuntavaltuustossa 16.5.2007 ja vahvistettu lainvoimaiseksi ympäristöministeriössä 14.4.2009. Vahvistettu maakuntakaava korvasi Keski-Suomen vaiheittain laaditun seutukaavan.
Keski-Suomen liitto on työstänyt myös 1 – 4. vaihemaakuntakaavoja. Ensimmäisen vaihemaakuntakaavan tarkoituksena oli varata Jyväskylän seudun uudelle jätteenkäsittelykeskukselle tarpeellinen maa-alue. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt 1. vaiheen maakuntakaavan 11.6.2008 ja ympäristöministeriö on vahvistanut sen 16.12.2009.
Toisessa vaihekaavassa varattiin alueita maa-aineshuoltoon ja tarkastettiin maakuntakaavan pohjavesi- ja maa-ainesalueita. Maakuntavaltuuston hyväksyi toisen vaihekaavan 15.11.2010 ja ympäristöministeriön vahvisti sen 11.5.2011.
Kolmannessa vaihekaavassa on tarkoitus varataan soita turvetuotantoon ja suojeluun. Tuulivoiman osalta kaavassa esitetään potentiaalisia tuulivoimapuistojen alueita. Vaihekaavan laatiminen on kesken.
Keski-Suomen maakuntahallitus päätti 19.5.2010 käynnistää myös neljännen vaihemaakuntakaavan. Kaavoitusprosessin yhteydessä kumotaan lainvoimaisesta maakuntakaavasta vain erikseen nimetyt kaavavaraukset. Vaihekaavan tavoitevuosi on 2030. Vaihekaavan laatiminen on kesken.
Yleiskaava
Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaava voidaan laatia myös maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseksi määrätyllä alueella. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Yleiskaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain (osayleiskaava). Oikeusvaikutteisena hyväksytty osayleiskaava mahdollistaa mm. kaavassa määritellyillä perusteilla rakennuslupien myöntämisen ilman poikkeamispäätöstä tai suunnittelutarveratkaisua.
Asemakaava
Asemakaava on kaavoista yksityiskohtaisin. Asemakaavalla määritellään mm. eri toimintojen sijoittuminen, rakennusten käyttötarkoitus, koko ja sijainti. Asemakaava voi koskea kokonaista asuntoaluetta asuin-, työ- ja virkistysalueineen tai joskus vain katua, yhtä tonttia jne. Asemakaavaa voidaan täydentää rakentamistapaohjeilla, jotka antavat yksityiskohtaisia ohjeita siitä, millaiseksi rakennettu ympäristö muodostuu.
Ranta-asemakaava
Ranta-asemakaavan laatiminen on yleensä kaavoitettavan alueen omistajien asia. Ranta-asemakaavan tarkoitus on ohjata pääasiassa loma-asutuksen järjestämistä ranta-alueella. Maanomistajan toimesta laadittavan asemakaavan tulee muodostaa tarkoituksenmukainen kokonaisuus. Kaavassa annetaan yksityiskohtaiset määräykset loma-asutuksen ja alueen muun käytön järjestämisestä ranta-alueella. Ranta-asemakaavassa määritellään kortteleiden ja tonttien likimääräiset sijoitukset, rakennusoikeudet ja käyttötarkoitukset sekä kulkuyhteydet alueella.
Ranta-asemakaavakartta sekä siihen liittyvä selostus ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma saatetaan kunnan hyväksyttäväksi. Kaavan laatijan tulee olla jo varhaisessa vaiheessa yhteydessä kuntaan, jotta saadaan tarkoituksenmukainen kaava aikaiseksi. Kaavan sisällöstä neuvotellaan ELY-keskuksen kanssa. Tarvittaessa siitä pyydetään myös lausuntoja eri hallintokunnilta.
Yksityisen maanomistajan ranta-asemakaavan laatimisprosessi Laukaan kunnassa
23.12.2011 JT
|