Sydämellinen Laukaa
Etusivu
KuntaINFO
Yhteystiedot
Palvelut
Matkailu
  Jyväskylän seudun matkailu
  Liikenne
  Museot
  Saraakallio
      Kalliomaalausaiheisia linkkejä
  Vesistöt ja Laukaan satama
  Palvelun tarjoajia
  Retkeilykohteita
  Kylpylä ja kuntoutus Peurunka
  Nokkakiven huvipuisto
  Jäähalli Icecat Arena
Karttapalvelu
Päätöksenteko
Jyväskylän seutu
Kylät
Palaute
Sivukartta
Linkkejä tiedonhakuun
In English
Avoimet työpaikat (Kuntarekry)

Saraakallion kalliomaalaukset

Laukaan Saraakallio on Fennoskandian laajin kalliomaalaus, jossa kuva-aiheita on yli 100. Kalliomaalaukset on tehty punamultavärillä, joka on valmistettu kuumentamalla hematiittipitoista maa-aineista lisäämällä siihen mahdollisesti verta, pihkaa, ureaa ja linnun munia.

Ensimmäiset maalatut kuva-aiheet ovat noin 6 600 vuotta vanhoja. Voimallinen maalaus loppui pronssiajan alkuun noin 1 500 eaa. Laukaassa on löydetty kalliomaalauksia Saraakallio I:n lisäksi Saraakallio II, Paanalansaaresta, Halsvuoresta ja Vihtavuoresta.

Lisätietoja

Karttalinkki


(Päivitetty 18.11.2014/HIS)
 

Saraakallion ehkä tunnetuin kuva-aihe on vasemmalle, laskevaan aurinkoon lönkyttelevä hirvi.

Eloisa kuva-aihe on pitkäaikaisen ja toistuvan päällekkäisen maalauksen vuoksi siirtynyt hieman itään. Tämän vuoksi hirvellä näyttäisi olevan ylimääräinen etujalka. Hirvi on maalattu täyteviivoin ikäänkuin paloittelua osoittavin viivoin. Kuva-aihe on tarkoituksella maalattu kallioruhjeen päälle.

 

Punainen seinämä.

Pitkällisen ajanjakson maalauskenttä, josta selvimmin erottuvat mm. vasemmalla kädellä suoritettu kämmenpainanta, hirvieläimiä, ihmisiä.

 

 

 

Saraakalliossa edelleen selvästi näkyvä
ns. vene -kuva.

Kuva-aihe on saattanut olla aluperin hirvieläintä esittävä kuva, josta jalkoja uudelleen maalaamalla on muodostettu mahdollisesti tuohipohjaista venettä esittävä kuva. Veneen keula on hirvenpääaiheinen ja matkustajina neljä henkilöä.

 

Suomessa pyynti- ja keräilykulttuurissa maalattiin ihminen usein koukkupolvisena.

Ilmeisesti tanssivan hahmon kädet ovat kohotettuna rukousasentoon.

 

 

Saraakalliossa poikkeuksellisesti kuvatut ihmiset ovat sivukuvannossa.

Kuva liittyy mahdollisesti hedelmällisyyskulttiin.

 

 

 

Ns. sik-sak-kuva-aihe tulkitaan yleisesti käärmeeksi.

Kuva-aihe symboloi hedelmällisyyttä.
Samaani saattoi ottaa henkimatkoillaan myös olomuodokseen käärmeen hahmon.

 

 

Kuvapari sisilisko ja käärme voidaan tulkita myös mieheksi ja naiseksi.

Kuvapari liittyy hedelmällisyyskulttiin.

 

 

 

 

 

 

 

Vinoristi on yleismaailmallisesti tunnettu symboli.

Kuva-aihe liiittyy uskomusmaailmaan, hyvän ja pahan vastakohtaan - myös syntymiseen ja kuolemiseen.

 

 

Kuvapari hirvieläin ja ihminen on myöhemmältä kivikaudelta, jolloin viestimän merkitys on suurempi.

Kuva mahdollisesti kertoo yhden miehen saaliista ja niiden määristä. Hirvieläimen yläpuolella olevat pystyviivat saattavat merkitä kaadettujen eläinten määrää.

 

 

Saraakallion Pörröhäntänä tunnettu kuva-aihe on todellisuudessa hirvieläin.

Katsantotavasta riippuen kuvan voi tulkita kahdeksi erilaiseksi kuvaksi.

 

 

 

Nauhamaiset ihmiset.

Kuva-aihe esiintyy yleisemmin ns. uhriseinämässä. Nauhamaisilla ihmisillä ei ole jalkapareja ja niistä ei voi erottaa hahmojen sukupuolta.

 

 

 

 

 

 

 

Vihtavuoren ns. puoliluola, jonka pohjoisseinämässä punamultaläikkiä.

Luonnonmuodostuma sijaitsee yksityisalueella sekä on herkästi vaurioituva kohde, jonne ei toivota yleisen mielenkiinnon kohdistuvan. Museovirasto on inventoinut kohteen, joka on ajoittamaton. Luola on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi.

 

 

Vihtavuoren luolan pohjoisseinämän punamultaläikät.

Punamultaläikistä ei muodostu selvää kuva-aihetta vaan läikkä seurailee kallioperän kvartsijuonta.

 

 

 

 

 

 

 

Kuvat ja teksti: Arja Finni

 

© Laukaan kunta 2005 - 2016 Laukaan kunta, Laukaantie 14, PL 6, 41341 Laukaa Design by AtMentor