Olet täällä

Lapsen isyyden tunnustaminen

Jos lapsen isyys ei vahvistu avioliiton kautta, isyyden tunnustamisen voi tehdä ennen lapsen syntymää tai lapsen syntymän jälkeen. Ennakollisen isyystunnustuksen voi tehdä raskausaikana neuvolassa. Lapsen syntymän jälkeen tapahtuva isyyden selvittäminen ja tunnustaminen tehdään lastenvalvojan vastaanotolla.

lapsi_jalat.jpg

Aviomies on lapsen isä, kun lapsi on syntynyt avioliiton aikana. Jos avioliitto on aviomiehen kuoleman vuoksi purkautunut ennen lapsen syntymää, aviomies on lapsen isä, jos lapsi on syntynyt sellaiseen aikaan, että lapsi on voinut tulla siitetyksi ennen aviomiehen kuolemaa. Jos äiti on ennen lapsen syntymää solminut uuden avioliiton, uusi aviomies on lapsen isä.  

Jos lapsen isyys ei vahvistu avioliiton kautta, isyyden tunnustamisen voi tehdä ennen lapsen syntymää tai lapsen syntymän jälkeen. Jos lapsen isyys on selvä ja kiistaton, ennakollisen isyystunnustuksen voi tehdä raskausaikana neuvolassa yhteisellä vastaanottokäynnillä lapsen synnyttävän äidin kanssa. Neuvolasta isyyden tunnustamista koskevat asiapaperit toimitetaan kunnan lastenvalvojalle, joka lähettää asiapaperit maistraattiin vahvistettavaksi 30 päivän kuluttua lapsen syntymästä, jos ennakollista isyystunnustusta ei ole peruutettu. Ennakollisen isyystunnustuksen mahdollinen peruutus tulee tehdä kirjallisesti lastenvalvojalle. 

Lapsen syntymän jälkeen tapahtuva isyyden selvittäminen ja tunnustaminen tehdään lastenvalvojan vastaanotolla. Jos vanhemmat eivät ole tehneet ennakollista isyystunnustusta neuvolassa, he voivat lapsen syntymän jälkeen itse varata vastaanottoajan lastenvalvojalle tai lastenvalvoja lähettää vanhemmille kutsun isyysselvitykseen saatuaan maistraatista tiedon lapsen syntymästä. Jos on tarpeen tehdä oikeusgeneettinen isyystutkimus ennen isyyden tunnustamista, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta pyydettävää lausuntoa varten tarvittavat näytteet otetaan suun limakalvolta lastenvalvojan vastaanotolla. 

Isyystunnustuksen yhteydessä vanhemmat voivat tehdä sopimuksen lapsen yhteishuoltajuudesta tai huoltajuus voi jäädä yksin toiselle vanhemmalle.  Huoltosopimuksen vahvistaa lastenvalvoja isyyden vahvistamisen jälkeen, jos sopimus on lapsen edun mukainen. Jos lapsen vanhemmat eivät asu yhdessä, he voivat sopia lastenvalvojan luona myös lapsen asumisesta, tapaamisoikeudesta ja elatuksesta. 

Isyyslaki 11/2015

Laki hedelmöityshoidoista 1237/2006 

Palvelusta vastaa

Palvelut, joista voisit myös olla kiinnostunut

Lapsella on oikeus riittävään elatukseen, josta lapsen vanhemmat vastaavat kykynsä mukaan.