Olet täällä

Historia

Tietoa Laukaasta

Laukaan kunnalla on pitkä historia suuresta emäpitäjästä nykypäivän 19 000 asukkaan kasvukunnaksi.
Kalluntalo

Laukaa on yksi Keski-Suomen vanhimmista pitäjistä, joka perustettiin vuonna 1593. Pitäjää kutsuttiin myös Wanhaksi Laukaaksi. Kunnan pinta-ala oli alkujaan peräti 2 386 km2. Laukaa oli niin sanottu emäpitäjä ja siihen kuuluivat nykyiset Jyväskylän, Suolahden ja Äänekosken kaupungit sekä Jyväskylän maalaiskunta ja Sumiaisten kunta. Myös Hankasalmen, Toivakan ja Uuraisten kuntien alueista osa on entistä Laukaata. Nyky-Laukaan pinta-ala on 825 km2.

Vanhan Laukaan hallinnollinen keskus sijaitsi 1700-luvulla pitäjän luoteiskulmassa Koivistossa uuden Savonlinnasta Vaasaan kulkevan tien varressa. Koivistossa toimivat kruunuvouti, postikonttori, kruununmakasiini, piirilääkäri ja apteekki sekä kulkutautisairaala. Tieolosuhteiden muututtua Suomen sodan seurauksena 1800-luvun alussa Koivisto jäi syrjäkyläksi. 

Senaatti antoi vuonna 1865 asetuksen, joka edellytti pitäjänhallinnon lakkauttamista. Se merkitsi kunnan ja seurakunnan erottamista toisistaan, ja sen seurauksena Laukaan kunnallishallinto perustettiin vuonna 1868. Uudessa kunnallishallinnossa toimeenpaneva elin oli kuntakokous. Kuntakokoukseseta siirryttiin myöhemmin valtuustoon, jonka rinnalla toimi kunnallislautakunta. Kunnallislautakunta vaihtui vuonna 1949 kunnanhallitukseksi ja Laukaaseen perustettiin erityinen kunnanjohtajan virka.

Laukaan ensimmäinen Kuntala rakennettiin vuonna 1896. Sitä laajennettiin 1910-luvulla rakentamalla käräjähuoneisto ja tilat apteekille. Tuon ajan Kuntala vaurioitui tulipalossa vuonna 1940. Nykyinen Laukaan Kuntala valmistui vuonna 1979. 

Laukaassa yhtyvät Saarijärven, Viitasaaren ja Rautalammin vesireitit. Laukaan vaakuna kuvaa Laukaan sijaintia metsien keskellä kolmen vesireitin sydämessä. Reittien yhtymäkohta on Saraavedessä, jonka rannalla sijaitsevat tuhansia vuosia vanhat Saraakallion kalliomaalaukset. Keiteleen kanavan reitistä valtaosa sijaitsee kunnan alueella, samoin kanavareitin viidestä sulusta kaksi. Kanava mahdollistaa liikkumisen Keiteleeltä Päijänteelle.

Aikoinaan vauraan maanviljelyspitäjän nykypäivään kuuluu teollistuminen, matkailu ja monipuolinen palvelurakenne. Kunnan neljästä taajamasta tunnetuin on omaleimainen, aikanaan selluloosatehtaan turvin kehittynyt Lievestuore. Vihtavuoren taajama tunnettiin aikoinaan ruutitehtaasta. Tänä päivänä kunnan asukasluvultaan toiseksi suurin taajama on lähellä Jyväskylän rajaa sijaitseva Leppävesi, joka on vetänyt hyvin puoleensa myös eri alojen yrityksiä. Kirkonkylässä on eniten asukkaita sekä monipuolisimmat palvelut.