Olet täällä

Yleiskaavat

Perinteistä maalaismaisemaa Leppävedeltä.
Yleiskaavat

Keski-Laukaan yleiskaava, pohjoisosa, osa-alueet I ja III

Keski-Laukaan yleiskaavan pohjoisosan avulla hahmotetaan Kirkonkylän ja Leppäveden välisen alueen lisärakentamismahdollisuudet ja varataan alueita kirkonkylän, Leppäveden ja Vihtavuoren taajamien asemakaava-alueiden laajentamiseksi.

Suunnittelualue on laaja, jonka vuoksi alkuperäinen Keski-Laukaan pohjoisosan yleiskaava-alue on jaettu hallinnollisesti kolmeen osaan. Alueet on niiden ominaisuuksien sekä niihin kohdistuvien tavoitteiden vuoksi selkeä suunnitella omina kokonaisuuksina. Se ei estä osa-alueiden käsittelemistä rinnakkain samoissakin kokouksissa, jos se on selvitysten ym. puolesta mahdollista.

Keski-Laukaan yleiskaavan osa-alue II (Leppävesi-Vihtasilta) on hyväksytty kunnanvaltuustossa toukokuussa 2014. Osa-alue on taajamien välistä tiiviin kyläasutuksen aluetta, jossa kaava on laadittu kyläyleiskaavatyyppisenä.

Keski-Laukaan yleiskaavan osa-alue I (Piilopohja – Kuukkala) kaavaa on työstetty eteenpäin ja luonnos on ollut nähtävillä syys-lokakuussa 2015. Kaava laaditaan osittain yleispiirteisenä yleiskaavana, niin sanottuna taajamayleiskaavana. Alueella osoitetaan aluevarauksia eri toiminnoille, kuten asumiseen ja elinkeinotoimintaan, joiden tarkempi käyttö tullaan ratkaisemaan asemakaavalla. Osa kaava-alueesta tullaan mitoittamaan kyläyleiskaavatyyppisesti. Tällä mahdollistetaan alueen rakentaminen ennen asemakaavoittamista. Osa-alue I alueella laaditaan täydentäviä selvityksiä ja tarkasteluja ja tavoitteena on, että kaavaehdotus asetetaan nähtäville syksyn 2016 aikana.

Keski-Laukaan yleiskaavan osa-alue III (Kirkonkylä – Vihtavuori) laaditaan myös yleispiirteisenä yleiskaavana, niin sanottuna taajamayleiskaavana. Osa-alueella III tehdään täydentäviä selvityksiä ja tarkasteluja vuoden 2016 kesän ja syksyn aikana ja tavoitteena on, että kaavaluonnos on asetetaan nähtäville kevään 2017 aikana.

Vehniän yleiskaava
Vehniän kylä on yksi kunnan vilkkaimpia maaseutukyliä, jonka vetovoimaisuutta on lisännyt mm. vt 4 kehittämissuunnitelmat, Tikkakosken kehittyminen sekä suuret investoinnit Äänekoskelle. Kylälle on vuonna 1983 laadittu oikeusvaikutukseton kyläyleiskaava, joka oli aikanaan lajissaan maakunnan ensimmäinen. Oikeusvaikutukseton yleiskaava on vanhentunut ja se ei riittävällä tavalla tue kylän kehittymistä, jonka vuoksi on ryhdytty laatimaan Vehniän yleiskaavan, jolla kokonaisuus saatetaan ajan tasalle. Samalla varaudutaan valtatie 4:n rinnakkaisteihin valtatien muuttuessa moottoritieksi. Maakuntakaavassa valtatietie vahvistui nykyiselle paikalle.

Laukaan kunnan rakennemallityön ehdotuksessa (Viuhkamalli) on Vehniä kuvailtu alueena, jossa kylä kehittyy dynaamiseksi kyläkeskukseksi ja yritysalueeksi. Kehitystä edesauttavat Uuraisten ja Äänekosken asutuksen laajeneminen, vt 4 parantaminen ja rinnakkaistieverkon kehittyminen sekä Tikkakosken työpaikkojen ja logistiikkapalvelujen kehittyminen.

Oikeusvaikutteisen Vehniän yleiskaavan laatiminen on käynnistynyt alunperin vuonna 2004. Osayleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä alkuvuodesta 2007 ja yleiskaavaehdotus vuodenvaihteessa 2007 - 2008. Tämän jälkeen yleiskaava on jäänyt odottamaan valtatien 4 kehittämiseen liittyvän yleissuunnitelman laatimista, jossa lähtökohtana on ollut valtatien suunnittelu ja toteuttaminen moottoritienä.

Valtatien 4 yleissuunnitelman valmistumisen myötä yleiskaavan laatimista jatkettiin keväällä 2013. Yleiskaavan laadinta käynnistettiin luonnosvaiheella oleellisesti muuttuneiden tavoitteiden sekä alueelle laadittujen mitoitusperiaatteiden johdosta. Yleiskaavaa koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli yleisesti nähtävillä ja kaava-aluetta koskevat suunnittelu- ja mitoitusperusteet hyväksyttiin kunnan hallituksessa keväällä 2013.  Tämän jälkeen suunnittelutyö jäi odottamaan valtatien 4 tiesuunnitelman valmistumista Kirri – Tikkakoski väliltä sekä YVA –ohjelman käynnistymistä Vehniä – Äänekoski välillä.

Kaavaluonnoksen valmistelua jatkettiin vuoden 2014 aikana tavoitteena asettaa koko suunnittelualuetta kokeva kaavaluonnos nähtäville alkuvuoden 2015 aikana. Alueelta laadittiin vuoden 2014 aikana täydentäviä perusselvityksiä: luonto- ja maisemaselvitysten päivitys, muinaisjäännösinventointi sekä rakennetun kulttuuriympäristön inventointi.

Vt 4 Vehniä – Äänekoski ympäristövaikutusten arviointimenettelyn keskeneräisyyden vuoksi yleiskaavan valmistelua jatkettiin viranomaisten ohjeistuksen perusteella siten, että suunnittelualue jaettiin kahteen osaan. Kaavaluonnoksen valmistelua jatkettiin Vehniän eteläosan osayleiskaavana ja suunnittelualueeseen otettiin mukaan Vehniäntien ja Alanen järven eteläpuoliset alueet. Nelostie on mukana suunnittelualueessa Kirri – Tikkakoski tiesuunnitelman kuuluvalta osalta. Vehniän eteläosan osayleiskaava luonnos on ollut yleisesti nähtävillä helmi-maaliskuussa 2015.

Liikennevirasto hyväksyi vt 4 tiesuunnitelman 13.5.2015 ja YVA valmistuminen ajoittuu keväälle 2016. Vehniän eteläisen osan yleiskaavaan valmistelutyötä on jatkettu ja tavoitteena on, että kaavaehdotus asetetaan nähtäville alkusyksystä 2016.

Peurunka - Valkolan yleiskaava
Yleiskaavalla on etsitty ensisijaisesti alueen matkailun kehittämismahdollisuuksia Peurunkajärven ympärillä.  Lisäksi kaavalla tutkitaan Valkolan kylän alueen maankäyttöä. Kaavaluonnosvaihe on käsitelty ja kaavaehdotus on ollut yleisesti nähtävillä 2004. Kaavoitustyö keskeytettiin Peurungan alueen Master Plan - suunnitelman laatimisen ajaksi.

Laukaan kunnan rakennemallityö osoitti Peurunka -järven ympäristön kehittyväksi matkailualueeksi, jonka maankäytön ratkaisut tulee tukea matkailun mahdollisuuksia. Ennen yleiskaavatyön jatkamista tulee alueen suunnittelutavoitteita ja rajausta tarkentaa sekä täydentää selvityksiä mm. luonto- ja maisemaselvitysten ja arkeologisten- sekä rakennusinventointien osalta. Näiden tarkennusten ja selvitysten pohjaltavoidaan työstetään uusi kaavaehdotus.

Savion ja Vuonteen kylien kyläselvitys
Laukaan kunnan rakennemalliehdotuksessa (Viuhkamalli) on kasvaviksi kyläalueiksi Vehniän, Kuusaan ja Äijälän lisäksi osoitettu Savio ja Vuontee. Rakennemallin tavoitteena on pyrkiä ohjaamaan asumista kasvavien kylien kyläaluille, jolloin asuminen tukee palveluja, estää yhdyskuntarakenteen hajautumista sekä metsä- ja virkistysalueiden pirstoutumista. Savion ja Vuonteen kylien kohdalla kasvuedellytyksiä lisää Ekokoulu –hanke, jossa tavoitteena on kehittää ja demonstroida innovatiivinen kiertotalouteen ja lähipalveluihin perustuva ekokoulukonsepti.

Savion ja Vuonteen kylien maankäytön suunnittelu käynnistettiin joulukuussa 2015 kylien yhteisellä kyläillalla. Kyläillan jälkeen kyläläisten näkemyksiä ja ajatuksia kysyttiin web-pohjaisella eHarava kyselyllä. Kyselyn ja laadittujen selvitysten perusteella tehdään kyläselvitys, jonka avulla pyritään löytämään paras ratkaisu kylien maankäytön kehittämiselle ja löytää yhteinen näkemys tavoitteista ja edellytyksistä. Selvityksessä tutkitaan onko oikeusvaikutteiselle yleiskaavalle vaihtoehtoista rakentamisen ohjaamistapaa.

Työ pohjaksi on laadittu luonto-, maisema-, rakennuskulttuuri- ja arkeologiset selvitykset, joita tarvittaessa täydennetään. Rakentamisen mitoittamiseksi ja maanomistajien tasapolisen kohtelun turvaamiseksi laaditaan suunnittelu- ja mitoitusperusteet selvitystyön aikana. Suunnittelualueen rajaus tarkentuu suunnittelutyön yhteydessä.

Additional info