Tikkakosken sammutusvaahtovahingon riskinarviointi valmistui – Alanen-järvestä pyydettyjen kalojen käyttökielto ravinnoksi jatkuu

Ilmavoimien Tikkakosken tukikohdassa helmikuussa 2025 tapahtuneen sammutusvaahtovahingon riskienarviointi on valmistunut. Järvestä pyydettyjä kaloja ei tule käyttää ravinnoksi. Alanen-järven vettä ei myöskään suositella käytettäväksi ravintokasvien kasteluun. Sen sijaan järvessä voi uida ja vettä voi käyttää saunomiseen ilman rajoituksia.

Sammutusvaahtovahingon vaikutuksia ympäristöön on seurattu säännöllisesti. Viimeisimpänä on valmistunut terveys- ja ympäristöriskinarviointi. Vahingosta aiheutuneet PFAS-pitoisuudet Alanen-järvessä ja Korpelanpurossa ovat yhä laskeneet. Alueen nykytila-arviossa ympäristöriskit aiheutuvat pääosin käytöstä poistetun paloharjoitusalueen maaperästä veteen suotautuvista pitkäketjuisista PFAS-yhdisteistä. Kalankäyttökielto pysyy edelleen voimassa. Toistaiseksi myöskään ravintokasvien kasteluun ei suositella käytettävän kohonneita PFAS-pitoisuuksia sisältävää Korpelanpuron ja Alasen vettä.

Terveys- ja ympäristöriskinarviointi perustuu Alanen-järvestä ja Korpelanpurosta kesän aikana otettuihin vesi-, sedimentti- ja kalanäytteisiin. Riskinarvioinnissa todetaan, että helmikuisen sammutusvaahtopäästön haitta-ainepitoisuudet laskivat nopeasti, eikä vahingon havaittu aiheuttaneen akuuttia ympäristö- eikä terveyshaittaa. Ylävirran puolella sijaitsevalta vanhalta, käytöstä poistetulta paloharjoittelualueelta pääsee kuitenkin edelleen vesistöön PFAS-yhdisteitä. Pitkäketjuisten PFAS-yhdisteiden kertyminen sedimenttiin voi aiheuttaa haittaa sedimentin eliöstölle.

Kalojen käyttö elintarvikkeeksi kielletty – järviveden käyttöä ravintokasvien kasteluun ei suositella

Riskinarvioinnin mukaan Alanen-järvestä pyydettyjä kaloja ei tule käyttää ravinnoksi. Järviveden käyttöä ravintokasvien kasteluun ei toistaiseksi suositella. Pintaveden muulle käytölle ei riskinarviossa esitetä rajoituksia. Järvessä uiminen, järvivedellä peseytyminen tai sen käyttö löylyvetenä ei aiheuta terveyshaittaa.

Riskinarviointia esiteltiin alueen asukkaille yleisötilaisuudessa 11.12.2025. Alueen tarkkailua jatketaan ensi vuonna erikseen laadittavan tarkkailuohjelman mukaisesti. Käytöstä poistetulle paloharjoittelualueelle laaditaan riskinhallintasuunnitelma vuoden 2026 aikana.

Ympäristövahinko sai alkunsa sammutusjärjestelmän vikaantumisesta

Automaattisen sammutusjärjestelmän vika Ilmasotakoulun lentokonehallissa johti fluoripitoisen sammutusvaahtoliuoksen vuotoon helmikuussa 2025. Osa liuoksesta kulkeutui hulevesien mukana maastoon. Puolustuskiinteistöt ja Puolustusvoimat ryhtyivät heti rajaamaan päästöä keräämällä liuosta imuautoilla ja rakentamalla väliaikaisen padon, jotka hidastivat aineen kulkeutumista Alanen-järveen.

Kiinteistön sammutusjärjestelmän sammutusvaahto vaihdettiin vuonna 2024 vaahtoon, joka ei sisällä ympäristölle haitallisimpia pitkäketjuisia PFAS-yhdisteitä. Alanen-järven vesi-, sedimentti- ja kalanäytteissä on kuitenkin todettu lyhytketjuisten yhdisteiden lisäksi myös pitkäketjuisia PFAS-yhdisteitä. Ne ovat todennäköisesti peräisin Tikkakosken lentokentän vanhalta, käytöstä poistetulta sammutusharjoittelualueelta.

Tietoa tuloksista ja PFAS-yhdisteistä

• PFAS = per- ja polyfluoratut alkyyliyhdisteet
• Käytetty laajasti vuosikymmeniä sammutusvaahtojen lisäksi teollisuudessa ja monissa kuluttajatuotteissa niiden vettä, likaa ja rasvaa hylkivien ominaisuuksien vuoksi sekä palonestoaineina joissain sisustustekstiileissä sekä sähkö- ja elektroniikkatuotteissa.
• Haitallisimmiksi todettujen PFAS-yhdisteiden käyttöä on rajoitettu maailmanlaajuisesti ja EU-alueella yli kymmenen vuoden ajan.
• Esiintyvät ympäristössä ja eliöstössä kaikkialla.
• Ympäristönlaatunormilla tarkoitetaan sellaista vesiympäristölle vaarallisen ja haitallisen aineen pitoisuutta pintavedessä, sedimentissä tai eliöissä, jota ei saa ihmisen terveyden tai ympäristön suojelemiseksi ylittää.
• Alasesta pyydetyissä ahvenissa todettu PFOS-pitoisuus (71–100 μg/kg) ylittää ahvenille määritetyn ympäristönlaatunormin (9,1 μg/kg).
• EU on asettanut raja-arvoja haitallisimmiksi todettujen PFAS-yhdisteiden enimmäispitoisuuksille kalassa ja muissa elintarvikkeissa. Neljän PFAS-yhdisteen enimmäismäärä tuorepainoa kohden ahvenelle ja särjelle on 45 μg/kg, tämä ylittyy Alasesta kalastetuissa ahvenissa ja särjissä ollen 72-227 μg/kg.
• EU:n juomavesidirektiiviin PFAS-yhdisteiden laatuvaatimus 20:lle PFAS-yhdisteelle on enintään 0,1 μg/l, tämä ylittyi yhdessä tutkituista kaivoista.
• On mahdollista, että PFAS-yhdisteitä voi kertyä kasteluvedestä kasveihin. Tämän johdosta Korpelanpuron ja Alasen veden käyttöä ravintokasvien kasteluun ei toistaiseksi suositella. Arviota tullaan tarkentamaan vuoden 2026 aikana.

Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus, Tikkakosken sammutusvaahtovuoto; Ympäristö- ja terveysriskinarvio 10/2025

Lisätietoja

Puolustuskiinteistöt: erityisasiantuntija Kari Koponen, kari.koponen@puolustuskiinteistot.fi, 0294 83 1402