Jyrkkiä nousuja ja kamppailua matolla

Inkki Inola on maastohiihtäjä Laukaan Kuusasta. Seuraa Inkin matkaa Pekingin paralympialaisiin 2022. Inkin kynä sauhuaa kuukausittain blogissamme.

Lokakuu kului tehoharjoitusten ja viimeisten oikiksen* kurssien parissa. Viikko-ohjelmaani kuului yhdestä kahteen tehoharjoitusta sauvajuoksuna Oitinmäessä Kuusassa. Kuluneena syksynä kokeilimme uudenlaista harjoitusmuotoa, jossa yhdistetään pitkäkestoisen vauhtikestävyysharjoituksen sisään intervalli. Aiemmin tehoharjoituksena olen tehnyt vuorotellen jomman kumman. Esimerkiksi viikon toisena tehoharjoituksena 40 – 75min vauhtikestävyystasolla juoksua ja toisena harjoituksena kolmesta neljään sarjaa 4 x 30 – 40 sekunnin mittaisia vauhtikestävyysintervalleja. Nyt olemme kokeilleet yhdistää nämä samaan harjoitukseen, jossa juostaan koko ajan vähintään vauhtikestävyystasolla vaihtelevasti 40 minuutista ylöspäin ja sen aikana tehdään intervallina usein noin kymmenen 30–40 sekunnin vetoa, joiden jälkeen matkavauhdin on jatkuttava samana kuin ennen vetoa. Harjoitan siis elimistöä kilpailujen aikana tapahtuviin irtiottoihin ja niiden aiheuttaman happotason nousun sietämiseen. Tätä silmällä pitäen intervalliosio pyritään tekemään mahdollisimman jyrkkään nousun osaan, jotta jalkojen happokuormitus saadaan nostettua mahdollisimman ylös. 

Lokakuun aikana käynnistimme myös rullahiihtoharjoitukset Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen KIHUn laboratorion matolla. Heti ensimmäisessä harjoituksessa oli ilo huomata, että tasoni on noussut selvästi viime vuodesta sekä teknisessä osaamisessa kuin vauhdissakin. Näissä mattoharjoituksissa ei mitata hengityskapasiteettia ja sain hiihtää ilman maskia.

Marraskuun lopulla on edessä suora mattotesti, jossa mitataan keuhkojen tilavuutta ja kestävyysurheilussa legendaarisia millejä. Mittaus tapahtuu keräämällä uloshengitysilma maskin ja hengityskaasuanalysaattorin kautta. Suorassa mattotestissä aloitetaan kevyellä peruskestävyysvauhdilla. Maton vauhtia ja sen myötä kuormitusta nostetaan kolmen minuutin välein. Hiihto jatkuu siihen asti, että hiihtäjältä tai matolta loppuu vauhti.

Kun testi tehdään rullasuksilla, maton kulma säilyy koko ajan vakiona ja vain vauhti lisääntyy. Nuorempana tein samaa testiä myös juosten, ja silloin sekä vauhti että maton kulma nousivat asteittain. Toistaiseksi matto on voittanut keskinäiset kamppailumme. Jospa sekin päivä tulee, kun matosta loppuvat välitykset kesken 😉 

Kouluhommat sain pakettiin tämän syksyn osalta. Vielä saan jännittää viimeisen tentin ja tehtäväkurssien tuloksia, mutta muuten kirjat ja penaalin saa pistää odottamaan kevätlukukautta. Urheilun ja opiskelun yhdistämisessä tärkeää on aikataulutus niin päivä-, jakso- kuin vuositasolla.

Yliopistossa opiskelun vapaus ja mahdollisuus suorittaa kursseja omassa tahdissa tekee tästä toki helpompaa, kuin opinnoissa, joissa edetään tietyssä järjestyksessä samaa tahtia muiden opiskelijoiden kanssa. 

Maastohiihtäjä Inkki Inola hioo kilpavauhtia KIHUn matolla.

*Yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta.

Urheilija lippalakissa.
Inkki Inola Hiihtäjä