Metsien hoito

Laukaan kunta omistaa yhteensä noin 2250 ha metsäalueita ja ne ovat arvokkaita monessa muodossa. Kunnan metsät ovat monikäyttöisiä, eli riippuen metsien sijainnista ja käyttötarkoituksesta, metsää hoidetaan eri tavoitteiden mukaisesti. Metsänhoidon toimenpiteitä suunniteltaessa otetaan huomioon mm. seuraavia tavoitteita: virkistyskäyttö, luonnon monimuotoisuus, ilmasto ja taloudelliset tavoitteet. Myös maankäytön muutokset vaikuttavat kunnan metsien hoitoon.

Kunnan omistamien metsien hoitoa toteutetaan teemakohtaisten tavoitteiden ja toimenpidelinjausten mukaisesti, jotka perustuvat kunnanvaltuuston hyväksymään metsäohjelmaan (kvalt 11.11.2024 § 36).

Metsäluokat

Metsät jakautuvat sijaintinsa ja käyttötarkoituksen mukaan seuraaviin metsäluokkiin, joilla jokaisella on omat hoitotavoitteensa:

• Lähimetsät
• Ulkoilu- ja virkistysmetsät
• Talousmetsät
• Suojelumetsät
• Maankäytön muutosalueet

Lähimetsät sijaitsevat taajamien sisällä tai niiden välittömässä läheisyydessä. Ne ovat asemakaavoissa pääosin lähivirkistysalueiksi tai muiksi viheralueiksi merkittyjä alueita. Lähimetsien osuus metsistä on noin 18 % (414 ha).

Lähimetsien hoidossa keskitytään asuinaluekokonaisuuksiin ja niissä pyritään järjestämään hoitokierrokset 8‒10 vuoden välein, jolloin toteutetaan pienpuuston raivauksia ja isomman puuston harvennuksia. Hoitokierrosten välissä, noin neljän vuoden välein, pyritään toteuttamaan maisema- ja virkistysarvoja parantavia pienpuuston raivauksia.

Metsänhoitotöiden tarkoituksena on ylläpitää viihtyisiä asuinympäristöjä ja antaa kasvutilaa puustolle. Näin turvataan metsien elinvoimaisuus ja viihtyisyys. Tavoitteena on, että hoitokierrokset toteutetaan säännöllisesti, jotta kerralla ei tarvitse tehdä liian suuria muutoksia.

Ulkoilu- ja virkistysmetsät ovat lähimetsiä laajempia ulkoiluun, retkeilyyn, liikuntaan, marjastukseen, sienestykseen ja muuhun virkistäytymiseen varattuja asuinalueiden läheisyydessä tai hieman etäämmällä sijaitsevia metsiä. Niitä ovat mm. Metsoreitin ympäristö Leppäveden Näätämäessä, Lammasmäki Vihtavuoressa ja Multamäen ulkoilualue. Ulkoilu- ja virkistysmetsien osuus metsistä on noin 6 % (133 ha).

Talousmetsät sijaitsevat kauempana tiiviistä yhdyskuntarakenteesta ja niitä hoidetaan mm. metsänhoidon suositusten sekä PEFC-sertifikaatin suositusten mukaisesti. Talousmetsissä pyritään harjoittamaan metsätaloutta tehokkaasti ja tuottavasti tekemällä metsänhoitotyöt ja hakkuut ajallaan, mutta myös muut arvot huomioidaan ja niitä vaalitaan. Suurin osa kunnan metsäomaisuudesta, noin 59 % (1340 ha), on talousmetsää.

Suojelumetsät ovat kunnan omalla tai muulla päätöksellä tai lakien/asetusten kautta suojeltuja metsiä, joissa on arvokkaita luonto- tai maisema-arvoja. Suojelumetsien osuus metsistä on noin 2,3 % (52 ha). Kunnan tavoitteena on kasvattaa suojelumetsien osuutta tulevaisuudessa.

Maankäytön muutosalueet ovat alueita, jotka ovat kaavoituksessa ja muissa suunnitelmissa muuttumassa pääosin pois metsäisestä käytöstä, joten niiden hoidolle ja käytölle ei ole asetettu tavoitteita. Osa alueista muuttuu myöhemmin lähimetsiksi. Maankäytön muutosalueiden osuus metsistä on noin 14 % (318 ha).

Yleiset periaatteet lähimetsissä ja asukkaiden toiminta

Tämän kappaleen tarkoituksena on avata periaatteitamme lähimetsien hoidossa sekä selventää, mitä asukkaat voivat ja saavat tehdä kunnan omistamilla metsäalueilla.

Laukaan kunnan maanomistuksen löydät esimerkiksi kunnan karttapalvelusta. Maanomistus tulee näkyviin vihreällä rasterilla, kun valitset sivuvalikosta oikean tason päälle (Kaavat ja kiinteistöt -> Kunnan maanomistus).

Kunnan omistamat metsät ovat tarkoitettu kaikkien asukkaiden virkistykseen, luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen ja viihtyisän elinympäristön luomiseen. Jotta metsämme säilyisivät elinvoimaisina ja turvallisina, noudatamme hoidossa seuraavia linjauksia:

Mitä asukas voi hyödyntää metsästä?

Asukkaat voivat noutaa kunnan metsistä polttopuuta omaan käyttöönsä tietyin ehdoin ilman erillistä lupaa:

• Sallittua: Voit kerätä hakkuun jälkeen maastoon jääneitä karsimattomia oksia, risuja ja latvuksia sekä raivauksissa maahan kaadettua pienpuustoa. Huomioithan kuitenkin, että lintujen pesimäaikana (15.4.–15.7.) metsässä liikkumista ja risujen keräämistä on syytä välttää tai tehdä se erityistä varovaisuutta noudattaen.
• Muun puuston säästäminen: Annathan pystyssä olevien runkojen, pienpuuston sekä kaatuneiden runkojen jäädä paikoilleen. Näin varmistamme metsän uusiutumisen ja luonnon monimuotoisuuden.

Huomioi liikkuminen: Kuljetathan kerätyt puut metsästä pois lihasvoimin tai esimerkiksi kottikärryillä tien varteen. Jätä moottoriajoneuvot tielle, jotta metsän maapohja ja juuristo eivät vaurioidu.

Miksi jätämme kaatuneet puut metsään?

Saamme usein kyselyitä kaatuneiden runkopuiden, eli tuulenkaatojen hyödyntämisestä polttopuuna. Luonnonmukaisessa metsänhoidossa tuulenkaadot saavat ensisijaisesti jäädä paikoilleen kahdesta tärkeästä syystä:

1. Luonnon monimuotoisuus: Lahopuu on metsän ekosysteemille tärkeää. Jättämällä tuulenkaadot metsään tarjoamme kodin ja ravinnon tuhansille tärkeille hyönteis-, sieni-, eläin- ja lintulajeille.
2. Turvallisuus ja vastuu: Kaatuneiden puiden käsittely on ammattitaitoa vaativaa työtä. Runkoihin voi liittyä vaarallisia jännityksiä, minkä vuoksi niiden raivaaminen on turvallisinta jättää ammattilaisille.

Huolehdimme turvallisuudesta: Kunta korjaa tuulenkaadot pois silloin, jos niistä aiheutuu suoraa haittaa kulkuväylillä, esteettisyydelle, turvallisuudelle tai jos kyseessä on laajamittainen metsätuho. Jos puu kaatuu polun päälle, sahaamme kulkureitin vapaaksi, mutta jätämme rungon muilta osin rikastuttamaan metsäluontoa.

Metsänhoito ja raivaustyöt

Kunta vastaa keskitetysti kaikista sahatöistä ja raivauksista kunnan metsissä. Asukkaiden omatoimisen raivauksen sijaan luotamme ammattilaistemme näkemykseen metsän rakenteesta.

Miksi vaalimme myös aluskasvillisuutta? Lähimetsien hoidossa tavoittelemme jatkuvaa kasvatusta. Tämä tarkoittaa, että:

• Metsän halutaan olevan monilajista ja kerroksellista (erikokoisia ja -ikäisiä puita sekaisin).
• Säästämällä aluskasvillisuutta varmistamme, että uusi puusukupolvi on jo valmiina kasvamassa. Näin vältämme tilanteen, jossa vanhan puuston väistyessä jouduttaisiin turvautumaan avohakkuisiin.
• Tiheiköt ja pensaskerrokset ovat eläimille elintärkeitä suojapaikkoja.

Keskittämällä työt kunnalle varmistamme myös asukkaiden tasapuolisen kohtelun ja työturvallisuuden.

Onko sinulla havainto vaarallisesta puusta? Jos huomaat metsässä puun, joka aiheuttaa välitöntä vaaraa rakennuksille tai yleisille kulkuväylille, ilmoitathan siitä ensisijaisesti kunnan sähköisen palautepalvelun kautta. Merkitsemällä puun sijainnin kartalle palvelussa autat meitä reagoimaan asiaan nopeasti.

Anna palautetta metsänhoidosta

Lisätietoja

Asemakaava alueen luvat puiden poistoille:

Riskipuuilmoitukset:

Talousmetsien hoito ja lähimetsien hoito-ohjelman toteuttaminen: