Asumisterveys

1. Mikäli epäilet terveyshaittaa vuokra-asunnossasi, tulee ottaa ensin yhteyttä kiinteistönomistajaan tai tämän edustajaan (taloyhtiön isännöitsijä, hallituksen puheenjohtaja, vuokranantaja), joka on velvollinen selvittämään ongelman syytä ja korjaamaan epäkohdat.
2. Jos asunnossa kokemaasi haittaa ei kiinteistönomistaja tai tämän edustaja lähde selvittämään tai haitan selvittämiseksi tehdyt toimenpiteet eivät mielestäsi ole riittäviä, voit ottaa sähköpostitse tai puhelimitse yhteyttä ympäristöterveystarkastajaan. Tarvittaessa saat ohjeet kirjallisen asunnontarkastuspyynnön tekemiseen.
3. Mikäli päädytään asunnontarkastukseen, ympäristöterveystarkastaja on yhteydessä tarkastuksen ajankohdasta asukkaaseen/pyynnön tekijään. Tarkastukseen kutsutaan mukaan myös asianosaiset, kuten kiinteistönomistaja ja isännöitsijä.
4. Ympäristöterveystarkastaja arvioi tarkastuksella asunnon olosuhteita aistinvaraisesti. Jos tarkastuksella herää epäily mahdollisesta terveyshaitasta, vaaditaan kiinteistönomistajaa teettämään jatkotutkimukset.  Selvityksissä tulee käyttää asetuksen 545/2015 vaatimukset täyttävää sertifioitua asiantuntijaa (rakennusterveysasiantuntija tai sisäilma-​asiantuntija ja kosteusvaurion kuntotutkija yhteistyössä).
5. Ensimmäinen ympäristöterveystarkastajan tarkastuskäynti on maksuton. Tarkastukset tehdään tarkastuspyyntöjen saapumisjärjestyksessä. Tarkastuksesta laaditaan tarkastuskertomus, joka lähetetään asianosaisille.
6. Huomioitavaa, että viranomaisen laatimat pöytäkirjat ja viranomaiselle toimitetut asiakirjat ovat julkisia lukuun ottamatta salassa pidettäviä mm. terveydentilaan ja elintapoihin liittyviä tietoja.

Asunnon vaihtoon, myyntiin, kuntoarvioon tai kaupanpurkuun liittyviä tarkastuksia ei tehdä.  Jos kyseessä on työpaikalla tai työhösi liittyvässä tilassa oleva epäkohta, ota yhteyttä työpaikkasi työsuojeluorganisaatioon ja/tai työsuojeluviranomaiseen. 

Emme anna lausuntoja terveyshaitasta pelkästään muiden tahojen asiakirjojen perusteella. Kiinteistönomistajalla on oikeus saada ohjausta ja neuvontaa terveyshaittaepäilyasiassa, mutta se ei tarkoita lausunnon/kannanoton antamista asiakirjoista. 

1. Mikäli epäilet terveyshaittaa omistamassasi kiinteistössä ja olet havainnut vian, suosittelemme korjaamaan havaitut viat.
2. Rakennuksen kunnon ja korjaustarpeen arvioimiseksi ota yhteyttä rakennusalan asiantuntijaan, jotta asia saataisiin selvitettyä nopeasti. Ympäristöterveystarkastajat eivät tee tarkempia sisäilman laadun mittauksia (homeitiöpitoisuus, VOC, jne.) ja rakenteisiin liittyviä tutkimuksia (rakennenäyte, kosteusmittaus, jne). Suosittelemme käyttämään lisätutkimusten teossa asetuksen 545/2015 vaatimukset täyttävää sertifioitua asiantuntijaa. Asiantuntijat löytyvät Eurofins:in sertifikaattihausta (kuten rakennusterveysasiantuntijat) ja FISE:n pätevyysrekisteristä (asunnon muut asiantuntijat).
3. Voit tarvittaessa ottaa yhteyttä sähköpostitse tai puhelimitse ympäristöterveystarkastajaan. Tarvittaessa saat ohjeet kirjallisen asunnontarkastuspyynnön tekemiseen.
4. Mikäli päädytään tekemään asunnontarkastus ympäristöterveystarkastajan toimesta, tulee huomioida, että tarkastuksen perusteella voidaan päätyä kehotuksiin, jotka kohdistetaan kiinteistönomistajalle tai haitasta vastuussa olevalle.  Jos tarkastuskertomuksessa esitettyihin toimenpiteisiin ei ryhdytä kehotuksesta huolimatta, voidaan päätyä määräyksiin ja määräyksiä voidaan tehostaa uhkasakolla tai teettämisuhalla.
5. Ensimmäinen ympäristöterveystarkastajan tarkastuskäynti on maksuton. Tarkastukset tehdään tarkastuspyyntöjen saapumisjärjestyksessä. Tarkastuksesta laaditaan tarkastuskertomus, joka lähetetään asianosaisille.
6. Huomioitavaa, että viranomaisen laatimat pöytäkirjat ja viranomaiselle toimitetut asiakirjat ovat julkisia lukuun ottamatta salassa pidettäviä mm. terveydentilaan ja elintapoihin liittyviä tietoja.

Radon on hajuton, mauton ja näkymätön radioaktiivinen jalokaasu, jota ei ihminen pysty aistimaan. Radon voidaan havaita erikoismittalaitteiden avulla. Suuren radonpitoisuudet voivat aiheuttaa keuhkosyöpää.

Sosiaali- ja terveysministeriön suosituksen mukaan asunnon huoneilman radonpitoisuus ei saisi ylittää 300 becquereliä kuutiometrissä (Bq/m3). Uudisrakennukset tulisi suunnitella ja rakentaa siten, ettei radonpitoisuus ylitä 200 Bq/m3.

Koko kunnan alueella suositellaan huomioitavan radon uudisrakentamisessa. Oman asunnon radonmittauksista voi kysellä neuvoa kunnan ympäristöterveystarkastajilta tai Säteilyturvakeskuksesta (STUK). Radonmittarin voi tilata Säteilyturvakeskuksesta.

Lisätietoa radonista www.stuk.fi 

Ennaltaehkäise rottaongelma

Rottien ennaltaehkäisy on tärkeätä, sillä rotat voivat saastuttaa elintarvikkeita, levittää tarttuvia tauteja ja tuhota rakenteita. Rottien ja muiden haittaeläinten toistuva esiintyminen kiinteistöllä johtuu yleensä jätehuoltoon liittyvistä ongelmista. Rottien määrän pitäisi pysyä kurissa, jos kiinteistöjen jätehuolto pidetään kunnossa ja muutenkin toimitaan siten, että rotille ei löydy ravintoa. Jyrsijähaittojen ennaltaehkäisyssä on tärkeää huolehtia siisteydestä, hävittää jyrsijöiden ravinnonlähteet ja estää jyrsijöiden pääsy rakennuksiin.

Huomioi seuraavat asiat:

• Kiinteistöllä tulee huolehtia, että kaikki jätteenkeräysastiat ja kompostorit ovat ehjiä ja tiiviitä, jotta haittaeläinten pääsy niihin estyy.
• Kiinteistöllä syntyvä biojäte tulee käsitellä jätelautakunnan kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti: biojätteelle tulee olla erillinen keräysastia tai vaihtoehtoisesti biojäte voidaan kompostoida kiinteistöllä kompostorissa (myös kimppa-astiat ovat mahdollisia).
• Kiinteistöjen piha-alueella ei tule säilyttää mitään rottien ravinnoksi kelpaavaa, esim. pikkulintujen ruokintaan tarkoitettuja tuotteita, omenoita tai lemmikkieläinten ruokia. Syksyllä omenapuusta tippuneita omenoita ei tule jättää maahan, vaan ne tulee kerätä pois.
• Pikkulintujen ruokinta tulee rajata vain talviaikaan. Kesäaikainen ruokinta ei ole lintujen selviytymiselle tarpeen. Pikkulintuja tulee ruokkia vain lintulaudasta / ruokinta-automaatista käsin; ruoan tähteiden tai lintujen jyvien levittäminen maapohjalle ei ole sallittua. Ruokinta-automaatin / lintulaudan rakenteessa on huomioitava, että muut kuin pikkulinnut eivät pääse sille ruokailemaan (esim. narun päässä roikkuva teline). Ruokintapaikka tulee pitää puhtaana säännöllisellä siivouksella.

Mitä tehdä, jos asuinympäristössä havaitaan rottia

Varmista ensin, että edellä mainitut toimenpiteet on tehty. Kiinteistönhaltija on itse velvollinen hävittämään rotat kiinteistöltään (Terveydensuojelulaki 763/1994, 31 §). Jos rottia on kiinteistölläsi, ilmoita asiasta kiinteistön omistajalle/isännöitsijälle. Omakotiasukkaan kannattaa yrittää sopia torjuntatoimista yhtäaikaisesti naapurien kanssa, koska tällöin torjunta tuottaa todennäköisemmin tulosta.

Rottien hävittämiseksi voitte käyttää loukkuja. Rottien myrkytykseen käytettäviä myrkkyjä ei ole enää kuluttajien saatavissa kaupoista, vaan myrkytyksiä hoitavat ainoastaan ammattimaiset tuholaistorjujat. Tarvittaessa ottakaa yhteyttä tuholaistorjuntayritykseen, jos omat torjuntatoimet eivät auta. Torjunnan jälkeen havaitut rottien kulkukäytävät kannattaa täyttää esim. sepelillä, jotta vaeltelevat rotat eivät löydä valmiita pesäpaikkoja ja uusien rottapopulaatioiden asettuminen alueelle vaikeutuisi. Rotat liikkuvat yleensä pimeällä ja harvoin valoisalla. Olemassaolo on helpointa tunnistaa maahan kaivetuista käytävistä, ulosteista sekä ruokapaikalle johtavista sileiksi tallatuista poluista. Rotat kulkevat mielellään sokkelia vasten kasvavien istutusten tai korkean ruohon suojissa.

Ympäristöterveydenhuoltoon tulee välillä ilmoituksia taajamassa irrallaan ulkoilevista kissoista. Lemmikkieläinten pidosta sekä irrallaan tavattavien lemmikkieläinten aiheuttamista toimenpiteistä on säädetty järjestyslaissa, terveydensuojelu-, eläinsuojelu- ja metsästyslaeissa. Etenkin taajamassa asuvien lemmikkieläinten omistajien tulee huomioida, että lemmikkieläimistä ei saa aiheutua haittaa alueen muille asukkaille tai lähiympäristölle.

Huomioi seuraavat asiat:

• Valvomatta liikkuva kissa hävittää lintujen pesiä ja poikueita. Lisäksi kissa saattaa oleskella pihapiirissä säilytettävien koneiden ja laitteiden päällä ja aiheuttaa omaisuusvahinkoja mm. naarmuttamalla pintoja.
• Kissojen ulosteista ja virtsasta aiheutuu usein hygieenisiä haittoja. Kissa käyttää usein lasten hiekkalaatikoita käymälänään. Kissaa tuleekin ulkoiluttaa vain valvotusti eikä sitä saa päästää toisten pihoihin tarpeita tekemään.

Kunta on eläinsuojelulain nojalla velvoitettu järjestämään irrallaan tavattujen kissojen ja koirien yms. muiden pienikokoisten seuraeläinten tilapäisen hoidon. Jos irrallaan olevan lemmikkieläimen todetaan taajama-alueella valvomattomalla ulkoilullaan aiheuttavan haittaa, voi sen toimittaa tai ottaa yhteyttä loukuttamisen järjestämisestä kunnan kanssa sopimuksen tehneelle.