Yleiskaavat

Yleiskaava on yleispiirteinen, mutta kuitenkin maakuntakaavaa tarkempi maankäytönsuunnitelma, jonka laatiminen on kunnan tehtävä. Yleiskaava sisältää maankäyttövaraukset eri tarkoituksiin, kuten teollisuuteen, asumiseen, virkistykseen. Yleiskaava voi käsittää koko kunnan alueen tai osia siitä. Yleiskaavalla ohjataan taajamien, rantojen ja maaseutukylien rakentamista. Taajamissa ja niiden kasvualueilla yleiskaava ohjaa asemakaavojen laatimista. Yleiskaavan laatimisprosessi kestää yleensä 3 – 5 vuotta

Vireillä olevat yleiskaavat

Osa-alue III laaditaan ns. aluevarausyleiskaavana, joka ohjaa alueen asemakaavoittamista. Kaavalla ratkaistaan kirkonkylän ja Vihtavuoren taajamien laajentuminen ja yhteen kasvaminen.  Pääpaino tulee olemaan asuinrakentamisessa ja siihen liittyvässä palvelurakenteessa.

Suunnittelualueella on tehty täydentäviä selvityksiä ja tarkasteluja mm. luonto– ja maisema-arvojen ja liikenneverkoston toimivuuden osalta.

Suunnittelualue sijaitsee Laukaan kirkonkylän ja Vihtavuoren taajaman välisellä alueella, Jyväskyläntien (mt 637) itäpuolella. Alue rajoittuu etelässä Keski-Laukaan pohjoisosan osa-alue II yleiskaava-alueeseen sekä idässä Kanavareitin rantaosayleiskaavan osa-alueisiin I (Saraavesi) ja II (Torronselkä). Suunnittelualueen pinta-ala on noin 530 ha.

Kaavaluonnos oli nähtävillä 5.11.-7.12.2020

Keski-Laukaa_osa-alue III kaavakartta luonnos .pdf
Selostus_luonnosvaihe_Keski-Laukaa_osa-alue III .pdf

Leppävesijärven rantayleiskaavan päivittämisen tavoitteena on ajantasaistaa Laukaan kunnanvaltuuston 29.3.2004 §10 hyväksymää rantayleiskaavaa.

Suunnittelualue muodostuu Leppävesi-järven Laukaan kunnan puolella olevasta rantaosuudesta Laukaan kunnan eteläosassa. Suunnittelualue rajautuu eteläosassa Jyväskylän kaupunkiin. Rantaviivaa suunnittelualueella on n. 68 km, josta mannerrantaa on n. 50 km ja saarien (pinta-ala yli 0,5 ha) rantaviivaa n. 16,5 km. Suunnittelu kohdistuu rantavyöhykkeeseen, jonka syvyys on 100 – 250 metriä maasto-olosuhteista ja suunnittelutarpeesta riippuen. Alueen vesipinta-ala on noin 28 neliökilometriä. Alueeseen sisältyy neljä yli kymmenen hehtaarin suuruista saarta ja viisitoista pienempää saarta ja luotoa. Suurin saarista on lähes kahden sadan hehtaarin laajuinen Kuusisaari. Järvialue kuuluu Keiteleen kanavan kanavareittiin

Osallistumis-ja arviointisuunnitelma (OAS) pidettiin nähtävillä 28.5.-29.6.2015

Kaavaluonnos oli nähtävillä 14.2.-18.3.2019 
kaavakartta_ luonnos .pdf
kaavaselostus_ luonnos .pdf

Suunnittelualue on keskeisiltä osin tiiviin kyläasutuksen aluetta, jossa kaava laaditan kyläyleiskaavatyyppisenä. Tavoitteena on, että kaavaa voidaan käyttää rakennuslupien myöntämisen perusteena kaava-alueen kyläalueilla (MRL 44 §). Alueelle on luonteenomaista maaseutumainen ympäristö, jonne on viimevuosikymmeninä muodostunut paikoitellen runsastakin omakotiasutusta. Alue on kasvattanut suosiota rauhallisena, mutta kuitenkin hyvien kulkuyhteyksien varrella sijaitsevana alueena. Maankäytön suunnittelu yleiskaavalla edesauttaa alueen hallittua rakentumista ja ominaispiirteiden säilymistä. Alueelta on haettu selkeät kylämäiset vyöhykkeet erityisesti rakennetun vesihuollon alueilta sekä hyvin liikenneyhteyksien ja koulun läheisyydestä, joilla rakentaminen voi olla paikoin tavanomaista hajarakentamista tiiviimpää. Kyläalueilla kuten myös niiden ulkopuolisilla haja-asutusalueilla rakennusoikeuden määrä on ratkaistu kiinteistökohtaisesti pinta-alaan perustuen.


Hyväksytyt ja lainvoimaiset yleiskaavat

Laukaan kunnan alueelle on laadittu koko kunnan kattava maankäytön rakennemalli Viuhka. Malli on hyväksytty kunnanvaltuustossa joulukuussa 2015. Rakennemallilla muodostetaan Laukaan kunnan hallitun kasvun mahdollistava maankäytön kehittämisen raami ja esitetään painopistealueet tulevalle maankäytön suunnittelulle, kaavoitukselle sekä muulle kehittämiselle. Rakennemallin tavoitevuosi on 2040.

Loppuraportti (pdf)

Kyläprofilointi (pdf)

Vaikutusten arviointi (pdf)

Suunnittelualue sijaitsee Laukaan kunnassa Leppäveden ja Vihtavuoren taajamien välissä, seututien numero 637 länsipuolella. Alueen itäosa rajautuu likimain Jyväskylä-Haapajärvi radan rautatiealueeseen. Länsiosastaan alue rajautuu osittain mm.Jyväskylän kaupungin alueeseen ja Vihtavuoren tehtaiden alueeseen. Pääosa suunnittelualueesta on maaseutumaista aluetta laajoine metsä- ja peltoalueineen. Aluetta halkoo itä-länsisuunnassa suuret voimalinjat. Alueen keskiosassa, Piilopohjan ja Kuukkalan alueella on hiukan taajemman asutuksen aluetta, jossa sijaitsee noin 30 omakotitaloa sekä lisäksi muutama maatila. Suunnittelualueen eteläosa rajautuu suoraan Leppäveden taajamaan, ja alueella onkin jonkin verran uutta asutusta. Leppäveden taajaman läheisyydessä on myös vanhoja soranottoalueita. Alueen pohjoisosan länsipuolella sijaitseva Vihtavuoren ruutitehtaan tehdasalue antaa suunnittelualueen pohjoisosalle oman leimansa. Tehdasalueen ja Vihtavuoren taajaman välissä olevalla ns. Horonpohjan alueella on myös jonkin verran asutusta. Piilopohjan alueen pohjoispuolella sijaitsevan Sikomäen laella sijaitsee alueen korkein kohta, joka kohoaa lähes viisikymmentä metriä muuta ympäröivää maastoa korkeammaksi. Myös suunnittelualueen eteläosassa oleva Mäntymäki kohoaa selvästi muuta ympäröivää maastoa korkeammalle. Alueen eteläosaa halkova Multajoen notko on alueen alavin paikka. Nimestää huolimatta kyseessä ei ole kuitenkaan varsinainen joki

Yleiskaava on hyväksytty valtuustossa 26.4.2021 §8

Kaavakartta .pdf
Kaavamerkinnät ja määräykset .pdf
Kaavaselostus .pdf

Osayleiskaavan alue muodostuu kirkonkylän taajaman ympärille, joka on kunnan hallinnon ja palvelun keskus.
Kaava-alueen eteläinen kärki rajoittuu Lahnajärven puoliväliin. Itäinen kaava-alueen raja kulkee Saraajärven rantaa pitkin, ottaen mukaan Tyvelänsaaren sekä Jänissaaren ja jatkaen aina Pajusaarille saakka. Lännessä kaava-alue rajoittuu rautatiehen ja lisäksi suunnittelualueeseen kuuluvat Rokkakankaan alue ja Peurungan Kylpylähotellin matkailualue. Alueen pinta-ala on noin 10,9 km². Kaava-alueen halkaisee seututie 637, joka kulkee Jyväskylästä Laukaan kautta ja kääntyy Kuusasta Sumiaisiin. Yhdystie 6375 johtaa E75 tielle. Muut osat tieverkkoa ovat kokoajakatuja. Alueen läpi kulkee myös rautatie, jossa ei ole vuoden 1987 jälkeen ollut henkilöliikennettä. Kataanmäen länsiosassa on etelä- pohjoissuuntainen voimajohtolinja, joka jatkuu Petäjälammen eteläpuolelta kohti länttä.

Osayleiskaava on hyväksytty valtuustossa 2.11.2020 §28

Kaavakartta ja kaavamerkinnät.pdf
Kaavaselostus.pdf

Vehniän alue on kasvattanut suosiota rauhallisena, mutta kuitenkin hyvien kulkuyhteyksien varrella sijaitsevana alueena. Maankäytön suunnittelu yleiskaavalla edesauttaa alueen hallittua rakentumista ja ominaispiirteiden säilymistä. Alueelta on haettu selkeät kylämäinen vyöhyke erityisesti rakennetun vesihuollon alueilta sekä hyvin liikenneyhteyksien läheisyydestä, joilla rakentaminen voi olla paikoin tavanomaista hajarakentamista tiiviimpää. Kyläalueilla kuten myös niiden ulkopuolisilla haja-asutusalueilla rakennusoikeuden määrä on ratkaistu kiinteistökohtaisesti pinta-alaan perustuen.

Osayleiskaava on hyväksytty valtuustossa 12.2.2018 §1

Kaavakartta.pdf
Kaavamerkinnät ja määräykset.pdf
Kaavaselostus.pdf

Suunnittelualue sijaitsee Vuonteen kylällä, Vuonteensalmen sillan ympäristössä. Rantayleiskaavojen muutoksella osoitetaan suunnittelualueen läpi kulkevan Metsolahti – Vihtavuori maantien 640 uusi linjaus, joka liittyy Vuonteensalmen sillan perusparantamiseen.

Yleiskaavan muutos on hyväksytty valtuustossa 20.2.2017 §6

Kaavakartta.pdf
Kaavaselostus.pdf

Osa-alue on taajamien välistä tiiviin kyläasutuksen aluetta, jossa kaava laaditan kyläyleiskaavatyyppisenä. Alueelle on luonteenomaista maaseutumainen ympäristö, jonne on viimevuosikymmeninä muodostunut paikoitellen runsastakin omakotiasutusta. Alueen sijainti Jyväskylän ja Laukaan puolivälissä, kaupunkikeskustan läheisyydessä ja hyvien liikenneyhteyksien päässä on kasvattanut suosiota rauhallisena, mutta kuitenkin hyvien kulkuyhteyksien varrella sijaitsevana alueena. Maankäytön suunnittelu yleiskaavalla edesauttaa alueen hallittua rakentumista ja ominaispiirteiden säilymistä. Alueelta on haettu selkeät kylämäiset vyöhykkeet erityisesti rakennetun vesihuollon alueilta sekä hyvin liikenneyhteyksien ja koulun läheisyydestä, joilla rakentaminen voi olla paikoin tavanomaista hajarakentamista tiiviimpää. Kyläalueilla kuten myös niiden ulkopuolisilla haja-asutusalueilla rakennusoikeuden määrä on ratkaistu kiinteistökohtaisesti pinta-alaan perustuen.

Yleiskaava on hyväksytty valtuustossa 26.5.2014 §89

Kaavakartta.pdf
Kaavamerkinnät ja määräykset.pdf
Kaavaselostus.pdf
Rakentamistapaohjeet.pdf

Suunnittelualue rajautuu Jyväskyläntien, Leppäveden ja Saraaveden väliselle alueelle. Alueelle sijoittuvat taajama-alueet Leppävesi ja Vihtavuori on rajattu kaava-alueen ulkopuolelle, koska alueet ovat asemakaavoitettuja taajama-alueita. Saraaveden ja Leppäveden ranta- lueet ovat suunnittelualueen vaikutusalueita. Etelässä suunnittelualue rajautuu kunnanrajaan ja pohjoisessa likimain Leppäveden taajaman tasolle. Lännessä rajaus ulottuu rautatien ja Jyväskyläntien muodostamaan liikenneväylään. Idässä alue rajautuu Leppäveden rantayleiskaavan ja Torronselän yleiskaavan rajoihin.

Yleiskaava on hyväksytty valtuustossa 27.4.2009 §31

Kaavakartta ja kaavamerkinnät.pdf
Kaavaselostus.pdf

Osayleiskaavan tavoitteena on ohjata alueen kylärakenteen kehittymistä mm. osoittamalla alueelle uusia rakennuspaikkoja säilyttäen kuitenkin samalla alueelle tyypillinen maaseutumainen miljöö. Lähtökohtana on, että maanomistajien tasapuolinen kohtelu, kylän palvelujen ja elinkeinojen säilyminen, yleisen virkistyskäytön tarpeet sekä maiseman että vesiensuojelunäkökohdat tulevat riittävässä määrin huomioiduiksi. Kaavassa huomioidaan lisäksi tarkastetut valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteet, jonka pääteemana on ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen.

Yleiskaava on hyväksytty valtuustossa 27.9.2010 §32

Kaavakartta.pdf
Kaavamerkinnät ja määräykset.pdf
Kaavaselostus.pdf

Kuusan kylä sijaitsee viisi kilometriä Laukaan kuntakeskuksesta pohjoiseen maanteiden 637 ja 642 risteyskohdassa. Jyväskylä-Haapajärvi- rautatie ja Keiteleen kanava niinikään risteävät kylän keskustassa, jossa on Kuusan kanavasulku. Sen rinnalla kuohuu vapaana Kuusaankoski, jonka putouskorkeus on 4,3 metriä.

Yleiskaava on hyväksytty valtuustossa 10.12.2001 §61

Kaavakartta.pdf